Glorious Revolution: Englannin kuningas Jaakko II:n katoaminen ja Maria II & Vilhelm III:n nousu valtaan

Vuonna 1688 Englanti kohtasi dramaattisen käänteen, joka tunnetaan nimellä “Glorious Revolution” (Kuninkaallinen vallankumous). Tämä tapahtuma muutti merkittävästi maankin poliittista ja uskonnollista maisemaa, asetaen pohjan konstitutionaaliseen monarkiaksi, jollaista Englanti tuntee edelleen tänä päivänä.

Revolutionin syynä oli kuningas Jaakko II:n katolinen usko ja hänen pyrkimyksensä vahvistaa absoluuttista monarkiaa. Protestantin kansan ja parlamentin näkökulmasta, Jaakko II esitti uhkaa Englannin protestanttisille arvoille ja parlamentaariselle järjestelmälle.

Kuningas Jaakko II:n katolinen usko herätti epäluottamusta protestanttisen väestön keskuudessa. Hän yritti myös rajoittaa parlamentin valtaa ja vahvistaa omia etujaan. Parlamentti pelkäsi, että Jaakko II pyrki palauttamaan absoluuttisen monarkian, joka oli vallinnut Englannissa vuosisatoja aiemmin.

Vastavallankumous ja Maria II & Vilhelm III:n kruunaus:

Tilanne kärjistyi vuonna 1688, kun Jaakko II sai pojan, jonka uskottiin olevan myös katolinen. Parlamentti pelkäsi, että tämä vahvistaisi Jaakko II:n valtaa ja luo perustan katoliselle dynastialle Englannissa.

Vastaus oli protestanttien johtajien kutsuminen Hollannista. Maria II, Jaakko II:n tytär, oli naimisissa Oranian Vilhelmiin, joka oli myös protestantti. He nousivat maihin Devonissa ja saivat parlamentin tuen vallankumouksen toteuttamiseen.

Jaakko II:n armeija ei osoittanut merkittävää vastarintaa. Kuningas itse pakeni Ranska, ja Maria II ja Vilhelm III kruunattiin Englannin kuninkaaksi ja kuningattareksi.

Glorious Revolutionin vaikutukset:

Glorious Revolutionilla oli syvällisiä vaikutuksia Englannin poliittiseen järjestelmään ja yhteiskuntaan. Se vahvisti parlamentin valtaa monarkian kustannuksella, asettaen pohjan konstitutionaaliseen monarkiaksi, jossa kuningas tai kuningatar toimii parlamentissa säädettyjen lakien rajoissa.

Revolution vahvisti myös Englannin protestanttisen uskon asemaa ja johti toleranssin lisäämiseen uskonnollisista näkökulmista. Se loi myös perustan parlamentaariselle demokratialle, joka levisi myöhemmin muuhun maailmaan.

Englanti “Glorious Revolution"in jälkeen:

Maria II ja Vilhelm III hallitsivat yhdessä vuoteen 1694 asti, jolloin Maria II kuoli. Vilhelm III jatkoi hallitsemista kuninkaana vuoteen 1702 asti, jolloin hän kuoli myös. Heidän seuraajansa oli Anna Stuart, Maria II:n sisar.

Glorious Revolutionin periaatteet – parlamentarismin vahvistaminen, uskonnonvapaus ja valtikan jakaminen monarkian ja parlamentin välillä – ovat edelleen Englannin poliittisen järjestelmän perusta. Tätä vallankumousta pidetään yhtenä tärkeimmistä historiallisista tapahtumista Englannin ja koko maailman historiassa.

Glorious Revolution oli merkittävä käännekohta Englannin historiassa. Se muutti maankin poliittista maisemaa ja loi perustan modernille parlamentaariselle demokratialle. Tätä vallankumousta pidetään yhtenä tärkeimmistä historiallisista tapahtumista, jonka vaikutukset ovat tuntuvissa edelleen tänä päivänä.